Viimeisin gollumni näyttää olevan keikkaraportti Roihuvuoren kirkosta. En oikein ymmärrä koko kirjoituksen tarkoitusta, sisältöä on suunnilleen yhtä paljon kuin 60-luvun kotimaisen elokuvan lopputeksteissä. Ja sisällöllä tarkoitan nyt pääasiassa tuota kaikkien kirkossa esiintyneiden luettelemista nimeltä.

Vaan olisiko kirjoitus enää ollenkaan niin neutraalisävyinen (en millään osaa sanoa tuota tuotosta lämminhenkiseksi, vaikka sitä kai tuossa on tavoiteltu), mikäli ei-monotonista jorinaa olisi esittänytkin leipäpapin sijasta naispappi? Tätä ihmetteleepi suuresti tällainen jumalattoman ruuhka-Suomen asukki.